Keski-ikä määritellään usein ajaksi nuoruuden ja vanhuuden välillä. Jos naisten keskimääräinen elinikä on noin 84 vuotta ja miesten 78 , saadaanko keski-ikä jakamalla nuo luvut kahdella? Mitä keski-ikä ylipäätään on ja onko sitä edes tarpeen määritellä? 

Keski-iässä ei olla enää nuoria, muttei vanhojakaan. Keski-ikä siirtyy sitä mukaa kun elinikä kasvaa. Onko keski-ikää edes tarpeen määritellä? Mihin määritelmää tarvitaan ja miksi keski-iästä ylipäänsä puhutaan? Mikä tarve on laittaa kaikki aina omiin lokeroihinsa? Usein puhutaan keski-iän kriisistä – nuoruushan on auttamatta ohi ja keski-iästä siirrytään vanhuuteen. Onko nuoruuden menettäminen ja vanhuuden kohtaaminen kriisin paikka. Mitä se kertoo arvoistamme?

Keski-ikäinen uskaltaa tuoda oman persoonansa esiin.

KESKI-IKÄÄ ON yritetty määritellä useasti, ja monet näistä päätyvät ihmisen keskimääräisen eliniän kolmanteen neljännekseen. Eri määrittelijät ovat päätyneet keski-iän sijoittuvan ikä-vuosille 36–65.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keski-ikäinen tasapainoilee nuoruuden ja vanhuuden välimaastossa.

Aktiivisemmalla elämäntyylillä ja terveellisemmillä elämäntavoilla voi vaikuttaa siihen rajakohtaan, milloin keski-iästä siirrytään vanhuuteen. Vanhuus on siis enemmänkin tunne ja asennekysymys.
Erään brittiläisen vakuutusyhtiön tekemä tutkimus selvitti, että keski-ikä alkaa 53-vuotiaana. Tähänkin tutkimukseen kannattanee suhtautua varauksella, olkoonkin että siihen osallistui tutkimuksen luotettavana pidetty määrä eli 2000 henkilöä.

Keski-iän merkkeinä pidetyt asiat tuntuvat hiukan hupaisilta. Kriteereitä keski-ikäiselle määriteltiin muun muassa siten, että hän valitsee pukeutuessaan sen mukavan vaihtoehdon tyylikkään sijaan, lisäksi nenä-, kulma- ja korvakarvojen kasvu ovat eittämättä merkki keski-iästä. Kankeus, huonomuistisuus, ja valittaminen kuvaavat keski-ikäistä. Hän ei myöskään pysy uusimman teknologian perässä, ei ymmärrä nuorempien keskustelun aiheita ja on ihan pihalla uusimmista listahiteistä. Hän ei lähde enää diskoihin tai baareihin, vaan viihtyy kotosalla puutarhaansa hoitamassa.

IMG_7380

Karvat korvassako keski-ikäisen merkki?

JOHTUISIKOHAN lokerointi  siitä, että meillä on lukemattomia kirjoitettuja ja etenkin kirjoittamattomia sääntöjä ja normeja nuorille ja etenkin vanhuksille. Täytyyhän näiden välissäolijatkin saada kontrolliin. Kullekin on omat oletetut käyttäytymismallinsa.

Tilaa näyttää yllättäen olevan vastavirrassa rimpuilijoillekin, kuten Aira Samulinille, joka ei suostu vanhenemaan. Trikoot kimaltaen hän jytää Helsingin rautatieasemalla ja innoittaa vielä – mokoma huipake- muutkin mukaan! Tällaisella tempauksella päästään taatusti lehtien palstoille ja siitä tehdään uutinen. Siitä huomaa, ettei se ole ihan normaalia käytöstä – ikään nähden.

Toisaalta keski-ikä on kukoistuksen aikaa, vaikka ne fyysiset rajat on ehkä jo saavutettu, ja terveydessä suunta on pääsääntöisesti alaspäin. Omalla aktiivisuudella voi toki hidastaa vanhenemisen prosessia.

On kuitenkin tosiasia, että etenkin tässä hyvinvointivaltiossamme ihmisen vatsa kasvaa, tukka harmaantuu ja kasvoille  ilmestyy ryppyjä sekä ihon kimmoisuus häviää. Muutokset tapahtuvat ennemmin tai myöhemmin, ja vähäisempinä tai dramaattisempina, riippuen geeneistä ja elämäntavoista sekä sairauksista.

IMG_7520

Menojalka ei enää keski-ikäisellä niin vipata ja ne kaikkein villeimmät bileillat ovat ohi.

MIEHET EIVÄT vilkuile kovin usein keski-ikäisen naisen perään, vaikka hän itse saattaa joutua napsimaan sinisiä pillereitä viriiliyttä lisäämään. Aamuisin kroppaa kolottaa sieltä ja täältä. Ihmeellistä on, että vaikka laskisi jokaisen suupalan ja puhisisi lenkkipolulla hiki otsassa, niin vartalon painopiste on siellä keskivartalon tienoilla. Koko ajan keski-ikäinen joutuu miettimään syömisiään ja liikkumisiaan. Sairauksia alkaa ilmetä ja lääkärin säännöllisistä tutkimuksista kannattaisi alkaa tehdä tapa. Keskustelunaiheet liittyvät yhä useammin ja useammin sairauksiin.

Positiivista keski-iässä on se,  että keski-ikäisen persoonallisuus ja omanarvotunne ovat usein vahvistuneet. Hän uskaltaa olla varmemmin sitä, miksi hän itsensä kokee. Hän ei anna muiden odotusten vaikuttaa identiteettiinsä, joka on yleensä hyvin kehittynyt tähän ikään mennessä.

Elämän rajallisuus on selvillä ja nyt toteutetaankin niitä haaveita, jotka ovat vain odottaneet toteutumistaan. Arvioidaan uudelleen elämää ja tehdään siinä tarvittaessa muutoksia. Ne onkin tehtävä nyt, ehkä vanhempana ei enää jaksa tai pysty.

IMG_0192

Oma itsetunto ja identiteetti on yleensä hyvin kehittynyt keski-ikäisellä.

KESKI-IKÄISIÄ kunnioitetaan yhteiskunnassamme. He ovat usein vallan kahvassa kiinni. Myös keski-ikäiset kunnioittavat nuoria, mutta tietävät, että heillä itsellään on valta. Tietotaito on kertynyt iän ja kokemuksen myötä ja nuoremmille yritetään opettaa sääntöjä. Keski-ikäiset ovatkin usein johtavassa asemassa. Luovasta työstä sen sijaan kiitellään nuorempia parikymppisistä nelikymppisiin.

Keski-ikäisen ihmisen elämässä hämmentäviä muutoksia tulee esiin arjessa jatkuvasti. Lapset alkavat kasvaa aikuisiksi, keski-ikäiselle avataan ovia ja teititellään. Keski-ikäisen tunne saattaa olla hyvin ristiriitainen. En minä vielä niin vanha ole! Kassaneiti on kuitenkin vain kohtelias ja tekee niin kuin on käsketty. Hän teitittelee vanhempia tätejä ja setiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on aikaa ottaa itselleen. Ruuhkavuodet ovat takana ja vanhuus vasta edessä. Toimintakykyä on.

MYÖNTEISTÄ keski-iässä on myös se,  että velat on yleensä maksettu. Omaa aikaa ja rahaakin on. On myös kokemusta, jolla osataan elää tässä monimutkaisessa maailmassa. Olkoonkin, että nuoret ovat vahvoilla tietotekniikan hallitsemisessa. Niin ja kaikkihan on melkein tietotekniikan varassa. Mutta kyllä vanha koira oppii vielä uusiakin temppuja ja ehkä tämän asian voi kohta jättää luvusta kokonaan. Keski-ikäiset naiset naputtelevat nivelrikkoisilla ja ryppyisillä sormillaan blogia yhtä näpsäkästi kuin nuorempi neito. He päivittävät tiuhaan muutakin  sosiaalista mediaa, kuten facebookia, instagramia, pinterestiä, twitteriä ja niin edelleen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mitä, missä, milloin? Onko keski-ikää tarpeen määritellä?

KESKI-IKÄINEN tiedostaa itsensä ja valintansa merkitykset ja hänellä on paljon työtaitoja ja tietämystä eri asioista. Hän uskaltaa ottaa riskejäkin ja kokee sen palkitsevana. Tämä liittyy usein pitkäaikaisten haaveiden toteuttamisiin. Tunnetteko naisen, joka päätti perustaa sen ihanan sisustuskahvilan viisikymppisenä?

Yleensä keski-ikäisen uskonnolliset, sosiaaliset ja moraaliset käsitykset ovat jo vakiituneet ja yhteiskunnan perusarvot alkavat näyttää toimivilta. Nuoremmat ajattelevat usein, että heidän vanhempiensa ”parasta ennen -aika” alkaa olla ohi. Ovathan he jo tehneet ja saavuttaneet sen mitä ovat haluneet. Valitettavasti näin ajattelee myös yllättävän moni keski-ikäinen. He alkavat synnyttää ongelmia ja onnettomuuksia tahtomattaan.

Keski-ikä on kuitenkin se jakso elämästä, jolloin vielä kehitytään jos halutaan. Toki sitä tapahtuu elämän loppuun asti, mutta keski-iässä ei kannata ajatella että opiskelu ja itsensä kehittäminen olisi vain nuorten juttu.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jyväskyläläinen toimitusjohtaja ja yrittäjä Mikko Jaatinen ei ole koskaan ajatellut ikäänsä.

MIKKO JAATINEN, 48.

”Kun itse olin nuori, ajattelin että nelikymppinen on keski-ikäinen. Nyt kun täytän reilun vuoden kuluttua 50, käy mielessä, että olenko minä nyt sitten keski-ikäinen. En ole koskaan miettinyt tällaisia ikäluokkia mitenkään, eikä minulla ole ollut 30- tai 40-vuoden kriisejä.

Kävin vähän aikaa sitten kaatopaikalla, ja väärään lajittelukonttiin tippui sinne kuulumaton jäte. Minun piti hypätä syvän kontin pohjalle noutamaan esine. Vieressäni seisoi ystävällinen, noin kolmekymppinen mies, joka sanoi: ”minä voin hakea sen nuorempana ketterämmin”, ja oli jo hyppäämässä sinne. Minä tokaisin: EI, minä haen sen itse”. Mielestäni kaveri ei näyttänyt sen kummoisemmalta kuin minäkään. Mutta kun laskeuduin kontin pohjalle, tajusin että kyllä se ikä taitaa pikkuisen vaikuttaa kuitenkin fyysiseen toimintakykyyn. En tietenkään näyttänyt sitä, vaan yritin suoriutua rento hymy kasvoillani suorituksesta. Salaa pyyhkäisin otsalle kihonneet hikikarpalot hihaani.Eilen kiipesin tikapuille maalaamaan taloa. Ennen se ei tuntunut miltään, nyt hiki nousi otsalle ja jokainen askel oli pieni suoritus. Tajusin, että en ole enää niin notkea kuin ennen, ja olin jatkuvasti varuillani pienenkin liikkeen kanssa. Ymmärin, että sattuu jos horjahdan. Ennen liikuin kuin apina, eikä tällaisia tarvinnut edes miettiä. Tänä aamuna päivä alkoi särkylääkeiden ottamisella.

Erilaisia sairauksia alkaa esiintyä lähi- ja ystäväpiirissä. Ennen tätä ikää nämä asiat olivat hyvin kaukaisia, mutta nyt esimerkiksi sählyporukan jokaisella jäsenellä on jotakin vaivaa, ja armeijakavereista kolme on jo kuollut.

Lepääminen on minulle ihan uutta. Siihen on oikeasti pitänyt opetella. Ennen piti olla tekemässä jotakin aamusta iltaan, seitsemänä päivänä viikossa. Samoin olen huomannut, ettei urheilusuorituksesta palaudu niin helposti, myös jatkuva arkinenkin tekeminen vaatii taukoja.

Lapsista kaksi on jo muuttanut kotoa, ja kaksi nuorempaa ovat omatoimisia teini-ikäisiä, joten nyt pääsee omiin harrastuksiin silloin kuin haluaa. Yhtäjaksoisesti 20 vuotta onkin mennyt lasten ehdoilla.

En ole kateellinen nuoremmille ihmisille, vaan päinvastoin ihailen heitä. Olen oman ikäni ja kokemukseni kautta oppinut katsomaan ”isoja kuvia” ja annan arvoa nuorelle uudelle sukupolvelle. Heillä on uutta ajattelutapaa, eikä se ole kaavamaisesti mihinkään valmiseen muottiin valettu. Nuoremmilla on viimeistä tietoa teknisestä kehityksestä. Minulla itselläni on töissä sama into kuin ennenkin. Nyt kun yritys on kasvanut, saan itse asiassa keskittyä johtamaan orkesteria. Minulla on parisenkymmentä työntekijää.

Ostin moottoripyörän hiljattain, sitähän pidetään usein keski-iän kriisin ilmentymänä. Minulle se ei ainakaan ole sitä. Olen miettinyt sen ostoa koko aikuisiän, mutta nyt oli realistinen aika ostaa se. Aika ja taloudellinen tilanne mahdollistivat sen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Enää ei olla yhtä ketteriä kuin nuorempana, se on myönnettävä ja oltava sen mukaan, Mikko Jaatinen sanoo.

Mies, 56,

Keski-ikä -sanasta tulee ensimmäisenä mieleen suurempi vastuu elämästä. Oman elämän lisäksi alkaa näkemään laajemmin myös muut ihmiset ympärillään. Myös heistä tuntee vastuuta.

Jos minulla olisi ollut tämä elämänkokemus jo nuorempana, olisin toiminut tietyissä asioissa ihan eri tavalla, esimerkiksi perheestä olisin pitänyt parempaa huolta. Tällä hetkellä haluan huolehtia hyvin ikääntyneestä isästäni.

Nuoruuden hurjuuden tempuista, kroppa muistuttaa joka päivä kolotuksina ja särkyinä. Ne ovat juttuja, jotka olisi saanut jäädä tekemättä. Jos minulla olisi silloin ollut keski-iän tuoma viisaus, olisi nuo asiat jäänyt tekemättä.

Vaikka olenkin aina tehnyt kovasti töitä, ammatillinen vastuu, taidot ja tietomäärä on kasvanut.

Olen opetellut ihmissuhteissa ilmaisemaan tunteeni. Se  ei ole helppoa, koska olen elänyt ympäristössä, jossa tunteista ei puhuttu. Keski-iässä kiinnostaa toimiva parisuhde samanhenkisen ihmisen kanssa, eikä vouhottaminen.

Kunnioitus terveydenhuoltoa kohtaan on noussut sitä mukaa, kun ikää on tullut.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keski-ikäisenä usein ymmärtää elämän rajallisuuden.

POHDINTOJA KESKI-IÄSTÄ
HELI:
Meidän keski-ikäisten perheessä rahatilanne ei ole vielä kääntynyt paremmalle mallille. Lapsista eka on omillaan, mutta kolme on vielä kotona, ja kun itse opiskelen, ei tässä juuri pääse hurraamaan rahoillansa. Vielä kun muutaman vuoden odottelen, niin kuvittelisin, että sitten se rahatilannekin helpottaa.

Vaikka ikää on 42 vuotta, en vieläkään koe olevani ihan kunnolla sinut itseni kanssa ja varma mistään. Enkä tiedä, mitä tekisin ”sitten isona”. Vähän sellanen hapuileva olo on siis edelleen sen suhteen. En myöskään ole vaivautunut opettelemaan twitteriä enkä pinterestiä, ja nuoriso saa auttaa muutenkin tietokoneen hankalampien juttujen kanssa.

Mieheni ei tunnu ollenkaan vanhalta. Keski-ikäiseltä ehkä. Silti ajatus siitä, että ”sitten kun minä täytän 50 v.”, on jotenkin aivan kauhea. Toinen jalka on jo melkein haudassa silloin, tai jotain. Huhhuh. Onneksi siihen ikään saa kasvaa tässä vuosi vuodelta ihan rauhassa, jos vaikka siinä matkan varrella pahin paniikki katoaisi ja sitten kun ne pyöreät päälle pätkähtää ei tunnukaan yhtään liian vanhalta vielä. Ryppyisemmältä kenties vaan!

RIITTA:

Olen virallinen keski-ikäinen eli 50+ ja toinen jalka haudassa? Ei todellakaan! Olen aloittanut rohkeasti blogini kirjoittamisen viime kesänä ja opiskelen tällä hetkellä yliopistossa tarkoituksena valmistua muutaman vuoden kuluttua. Niin, ja olen rohkeasti siirtymässä kohti uutta tuntematonta tulevaisuutta ja lopettelen pitkää yrittäjäuraani. Aikaisemmin minulla ei ole ollut tarpeeksi rohkeutta näihin päätöksiin. Itse katson iän tuoneen rohkeutta ja itsevarmuutta. Tällä hetkellä asetan oman hyvinvoinnin etusijalle ja nykyisessä työssäni en voi hyvin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on aikaa lapsenlapsille.

JUHA:

Kuvaukseen on vaikea lisätä mitään. Keski-ikähän on ihmisen aktiivinen aikuisuus. Se aika, jolloin elämän pääpiirteet toteutetaan. Miehet voivat toki katsoa ihmisiä iästä riippumatta, siis vanhempaakin naista. Keski-ikäiset naiset ovat usein tavallaan valmiita ja persoonallisia.Talouden näkökulmasta juuri keski-ikäiset ovat uusi ja kasvava kriisiryhmä. Työttömyys ja korkeat asuntovelat iskevät kipeästi keski-ikäisiin. Keski-iän vakiintuneisuuden ja varmuuden tilalle on tullut epävarmuus.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Onko vain klisee, että keski-ikäiset miehet katselevat nuoria naisia ikäistensä sijaan? Miksi?

ANNELI:

Minulla on nyt viisikymppisenä riittävästi rohkeutta hypätä tuntemattomaan! Muistan kun oma äitini täytti viisikymmentä, ja ajattelin että miten vanha hän jo onkaan. Itse saavutin tänä vuonna tuon viidenkympin etapin ja olen omasta mielestäni vielä nuori ja hyvinkin elinvoimainen. Toki niitä kolotuksia on, mutta kroppa on ollut välillä tosi kovilla työn vuoksi. Opiskelen jatkuvasti ja kehityn, etsin itseäni ja elän itselleni.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Keski-iän yksi määritelmä on, että hän ei ole perillä listahiteistä.

LIISA:
Viisi lasta kasvattaneena ei ole aikaa aiemmin riittänyt vain itselle, toki kuusi lastenlasta vaativat ja saavat oman osansa mummin ajasta ja sekin on hienoa, että minä olen näin elinvoimainen ja nuori vielä antamaan aikaani heille. Teitittely kaupassa tuntuu epäkohteliaalta: minut luokitellaan vanhaksi tädiksi, joka on syntynyt joskus kivikaudella, silloin kun vanhempia vielä teititeltiin ja se oli kohteliasta. Itse tunnen, että minua, nuorta ihmistä (kohta viisikymppistä) pidetään vanhana tätinä, ja koen teitittelyn kohteliaisuuden sijaan minut vanhaksi fossiiliksi osoittelevana puhutteluna. Minkähän ikäiset osaavat suhtautua teitittelyyn kohteliaisuutena ja haluavat tulla teititellyksi? 40-luvulla syntyneet olivat nuoria villillä vapautuvalla 60-luvulla, joten tuskin hekään haluavat tulla teititellyksi? Ennen sotia syntyneet?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoittanut

Virpi Piippo

Toimittaja, sairaanhoitaja ja kätilö. Sydäntäni lähellä ovat pienyrittäjät, ylipäätään ihmisten tarinat ja kohtalot. Olen kiinnostunut kokonaisvaltaisesta terveydestä ja erityisesti kasvisruoista.