OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kasvillisuus on matalaa ja niukkaa, herkkää mutta vahvaa. Karusta maasta sen on kasvunsa ammennettava.

Koulun maantiedon tunneilla meille kaikille on kerrottu mannerlaatoista. Mannerlaatat liikkuvat jatkuvasti ja eri suuntiin toisiinsa nähden. Islannissa tämän näkee paljain silmin.

2DF721BA-0183-44C0-8815-204AD5E68F91

Vulkaaninen hiekka on hyvin kevyttä ja kuivaa. Se sujahtaa helposti tennariin.

Mannerlaattojen liikkumisvauhti on yhdestä kahteen senttiä vuodessa. Ne törmäävät toisiinsa, työntyvät toistensa alle tai vetäytyvät erilleen.

Tästä aiheutuu maanjäristyksiä. Maankuoren repeäminen saa puolestaan aikaan vulkaanista eli tuliperäistä toimintaa: tulivuorenpurkauksia, kaasupurkauksia ja kuumia lähteitä.

FullSizeRender 7

Jylhät maisemat hellivät silmää.

Nämä liittymäkohdat ympäri maapallon ovat tunnettuja luonnon katastrofeista, maamerkeistään tai jatkuvasta vulkaanisesta toiminnasta: Himalajan vuoristo, Kalifornian maanjäristykset, Japanin tsumani, Havaijin tulivuoret, Uuden Seelannin kuumat lähteet tai Islannin tulivuoren purkauksen tuhkapilven lamauttama Euroopan lentoliikenne muutama vuosi sitten.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mannerlaattojan repeämiskohta on suosittu nähtävyys.

MAAPALLO KOOSTUU seitsemästä suuresta ja seitsemästä pienestä mannerlaatasta.

Mannerlaatat eivät noudata täysin kartalla näkyvien mannerten rajoja. Me Euroopassa seisomme Euraasian laatalla, jolle mahtuu melkein koko Venäjä ja Kiinakin, sen sijaan Intia sijaitsee eri laatalla. Idässä laatta jatkuu aina Japaniin saakka. Euraasian laatta on suurin mannerlaatta ja sillä asuu 75 prosenttia maailman väestöstä. Sen korkein kohta on Mount Everest Nepalissa (8850 metriä meren pinnasta) Euraasian ja Intian laatan saumakohdassa. Syvin kohta on Galathean syväntö (10,540 metriä meren pinnan alapuolella) Euraasian ja Filippiinien laatan saumakohdassa Tyynellä valtamerellä.

Euraasian laatan läntinen reuna on puolestaan keskellä Islantia.

Tuossa liittymäkohdassa Islannissa voidaan Euraasian laatalta kävellä Pohjois-Amerikan laatalle. Islannin kohdalla kyseessä on mannerlaattojen vetäytyminen erilleen toisistaan noin kahden senttimetrin vuosivauhtia, mikä tarkoittaa kaksi metriä sadassa vuodessa.

Reykjaviknes-niemi sijaitsee noin 50 kilometriä pääkaupunki Reykjavikista länteen. Sinne on mannerlaattojen saumakohtaan rakennettu kuvainnollinen 18 metriä pitkä kävelysilta, josta näkee hyvin sauman leveyden ja voi kuvitella sen kasvamista.

FullSizeRender 4

Taivaan ja meren sini ja Islannin tumma maaperä luovat mystisen kokonaisuuden.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Selfietikut vilahtelevat siellä ja täällä turistien hyppysissä.

MANNERLAATTOJEN välin näkee hienosti myös sukeltamalla, sillä meren pohjaan on syntynyt upeita rotkoja. Myös jotkut maanpäälle syntyneet rotkot ovat täyttyneet kirkkaalla merivedellä ja synnyttäneet sukeltajille satumaisia seikkailumaita.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tuttu näky. Ihmisen on jätettävä puumerkkinsä, missä ikinä liikkuukin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Islannin maankuori on paksuudeltaan vain muutaman kilometrin, kun se keskimäärin on maapallolla 40 kilometriä.  Islannin maaperä kuuluukin maailman tuliperäisimpiin ja tulivuorenpurkauksia tapahtuu noin viiden vuoden välein.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hiekka on kevyttä ja liukuvaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Silta kuvaa halkeaman leveyttä.

Tulivuoren purkaukset ovat siis yleisiä ja itse asiassa koko Islanti on syntynyt näiden seurauksena viimeksi kuluneen 14 – 16 miljoonan vuoden aikana.

1960-luvulla Islantiin syntyi uusi saari, kun merenalainen tulivuorenpurkaus jatkui yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pienet kasvit selviytyvät.

FullSizeRender 6

Tunnelma tällaisen luonnonihmeen kohdalla on nöyrä. Ihminen ei voi mitään, jos luonto päättää näyttää voimansa. Ihminen voi omalla käytöksellään tehdä parhaansa, jotta ei turmele ehdoin tahdoin herkkää luontoa.

Kirjoittanut

Virpi Piippo

Toimittaja, sairaanhoitaja ja kätilö. Sydäntäni lähellä ovat pienyrittäjät, ylipäätään ihmisten tarinat ja kohtalot. Olen kiinnostunut kokonaisvaltaisesta terveydestä ja erityisesti kasvisruoista.